Sivut

lauantai 25. tammikuuta 2014

Kansivertailussa GDW 23-27


    Totesin Maisemakantiset-postausta tehdessäni, että kansien pohtiminen ja vertailu on ehkä minulle luontevampaa ja mielenkiintoisempaa kuin juoneen syventyminen. Joten sellaista sitten tästä lähtien! Tähän tulee nyt viisi kappaletta, seuraavaan luultavasti kolme ja katson sitten miten jaan nuo loput siitä lähtien. Viittä kerrallaan olisi looginen, mutta onko se sitten liian paljon, se nähdään tässä postauksessa. Huomatkaa myös, että nämä ovat toki vain minun mielipiteitäni, eivät mitään ehdottomia totuuksia.


    Värimaailman ero näissä on suuri, varsinkin vesi on kokenut totaalisen sävymuutoksen. Suomikannen värimaailma on kuitenkin enemmän mieleeni - kuten yleensäkin näissä -, sillä värit ovat lämpimämpiä ja pehmeämpiä kuin japaniversiossa. Japanilainen kansi toimii kuitenkin omaan silmääni kokonaisuutena paremmin, sillä suomalainen sukulaisensa kaatuu perspektiiviin. Se voisi olla hyvinkin nätti ja toimiva kokonaisuus, jos kuvassa olisivat vain ihan etualalla olevat koirat. Taaempana hyppäävät ja varsinkin nuo kivillä seisovat ovat häiritsevästi ristiriidassa taustaansa verrattuna. Muutoin tykkään kyllä molemmista. Ei noilla aalloilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa, enkä suinkaan ole ennenkään hehkuttanut Takahashin vedenpiirtotyyliä blogissani, eeei sinne päinkään...


    Näistä kahdesta pidän ehdottomasti japanilaisesta versiosta enemmän. Suomalaisessa kannessa on ongelmia itse piirroksen ja taustan asennon kanssa - puro näyttää taustalla nousevan kummasti viistona ylöspäin. Japanikannen kuvakulma sen sijaan on kunnossa, joten se näyttää näistä paremmalta. Myös saman purokuvan käyttö peräkkäisissä mangoissa häiritsee hieman, vaikka se tuokin enemmän yhdenmukaisuutta tapahtumapaikkojen suhteen. Japanilaisissakin kansissa on muistaakseni ainakin yhtä kuvaa käytetty kahteen kertaan, muttei kuitenkaan peräkkäisissä kansissa. 


    Nämä taas ovat niin kaukana toisistaan, että vertailukin menee hankalaksi. Molemmat ovat onnistuneita ja kauniita taustavalintoja ja ne sopivat myös piirrokseen hienosti. Jos jompi kumpi pitää nimittää paremmaksi, niin tunnelman puolesta ehkä suomalainen kansi pärjää tässä kohtaa. Koirat näyttävät siltä, että ovat nähneet jotain yllättävää ja miettivät, että mitäs nyt. Siihen tavallinen metsätausta sopii ehkä paremmin kuin rauhoittavaa tunnelmaa luova auringonnousu tai -lasku. Yksi lempikansikuviani kuitenkin, pidän enemmän tällaisista muutaman koiran tarkemmista kuvista kuin kauempaa kuvatusta laumasta.
    Tämä suomikansi erottuu muuten joukosta kehysviivojensa (tai mitä nuo nyt ovat) värillä, ainakin tähän mennessä kaikissa muissa ne ovat olleet valkoiset. Kuten ehkä tarkkasilmäisimmät muutes huomasivat, omassa yksilössäni on rypistymäviiva koko kannen poikki, nuo vaaleat viivat eivät tosiaan kuulu kuvaan. Kärsi reppana vahingossa hieman kun säädin sitä pysymään pystyssä hyllyssä D:


    Eh, menee taas suomikansien hillitymmän värimaailman ihasteluksi... Tosiaan kun toisessa on kirkasta sinistä ja vihreää ja vieläpä punaisia kukkakasveja tai jotain taustalla, ei liene vaikea arvata, kumpi minun silmääni miellyttää enemmän. Japanikannen kanssa minulla meni hetki yhdistää kesäiset kukat ja lumiläiskät toisiinsa, mutta totesin että kuvassa on varmaankin kevät. Joka tapauksessa oikein nättejä kansia nämäkin, myös japanilainen versio jos värejä katsoo vähän positiivisemmin. Suomikannen kuvasta kuitenkin pidän kokonaisuutena enemmän. Se on myös enemmän itse sarjan mukainen, kirjassahan on täys talvi menossa.


    Näistä pidän molemmista valtavasti! Japanikansien taipumus kirkkaisiin väreihin on tässä edukseen, sininen taivas näyttää ihanalta lumisen piirroksen kanssa. Toisaalta taas suomikannessa on kivan rauhallinen tunnelma, niin kiireellä kuin koirat selvästi ovatkin menossa. Voin aivan kuvitella tassujen ja läähätyksen äänet muutoin hiljaisessa pakkaspäivässä. Tämä on tähän asti ilmestyneistä suomikansista todellakin suosikkini. Piirroksenakin tämä on yksi niistä melko harvoista laumakuvista, joista pidän. Myös piirretty "alusta" toimii yleensä paremmin kuin valokuvan maaperälle sijoitellut hahmot.
    Tälläkin suomikannella on vähän perspektiiviongelmia, mutta jotenkin se ei itselläni ainakaan pistä silmään niin pahasti kuin 23. mangassa.

    Näin. Mitenkäs lukijat, oletteko tykänneet valokuvakansista suomalaisessa julkaisussa? Entä oliko viisi mangaa kerrallaan hyvä määrä? :3

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Uudenvuoden kuvia ja joululahjoja




    Niin se on taas yksi vuosi kulunut. Päästiinpäs siitä mokomasta kolmestatoista, hah! Löydettyäni kamerastani varsinaisen ilotulitus-asetuksen halusin tietysti kuvata raketteja mahdollisimman paljon. Mitään eeppisen hienoja kuvia tällä ei tokikaan saa (jokseenkin taiteellisia kylläkin), mutta yllätyin kuitenkin positiivisesti. Ilotulitusten kuvaamisessa on oma tunnelmansa, täytyy minunkin rakettipelkoisena kuitenkin myöntää. Huolimatta siitä, että varsinkin juuri kahdentoista aikaan yöllä satoi aivan jäätävän kylmää vettä, enkä minä ollut ulos sännätessäni napannut päälleni muita ulkovaatteita kuin kengät ja nahkatakin. Uudenvuodenlupaus numero 1; yritän hillitä intoiluani vähän? Ei tule onnistumaan!











    Joululahjani haluan toki esitellä myös. Tällä kertaa en varsinaisesti toivonut mitään Gingaan liittyvää. Sen sijaan toiveissa oli Soturikissoista Taivasklaanin kohtalo -kirja, sekä ramunea. Alun perin listaan kuului myös Kanjikirja, mutta sitä ei ilmeisesti ole enää saatavilla oikein mistään. Sen sijaan sain sitten pockyjakin taas. Itse lisäsin tuohon tilaukseen Urumilta vielä kaksi GNG-keräilytarrapussia, joissa tuli kummassakin kolme randomia tarraa. Asiakaskortti oli täyttynyt edellisellä tilauskerralla, joten siitä johtuvan alennuksen takia yhden tarran hinnaksi taisi tulla vain euro. Tarrat olivat siis joululahja minulta itselleni ;3
    Näiden lisäksi sitten sukulaisilta kaikenmoisia astioita ja koriste-esineitä.


Kummankin pussin sisällöstä kaikki tarrat tulivat kivasti samalle aukeamalle vihkoon. 


Erikoisseikkailu-teksti ei nyt halunnut oikein näyttäytyä mutta joo. Tykkäsin
kirjasta kovasti, vaikka esimerkiksi kissojen suunnitelmallisuus menikin joissain kohden yli 
kun vertaa tähän sarjaan näin yleensä. Annettakoon se anteeksi kuitenkin n_n'

perjantai 20. joulukuuta 2013

Tarravihko ja kaverit


    Yksi suurimmista realistisista Ginga-haaveistani toteutui tässä hiljattain tuon GNG:n tarravihon muodossa! Onnistuin hankkimaan sen alennettuun hintaan, kiitos sen, että takakannessa on pieni valkoinen läikkä (ilmeisesti liimaa tms). Moinen pikku tahra ei haittaa ollenkaan, kun ottaa huomioon että käytettyjä mangoja osteltaessa on sivujen välistä tullut vastaan kaikkea aina kahvista / teestä keksinmuruihin saakka. Ginga on hyvää ruokapöytälukemista, oi kyllä...
    Yllätyin melkoisesti huomatessani miten pieni tuo vihko onkaan. Olin jotenkin kuvitellut sen isommaksi, vähintään perus mangapokkarin kokoiseksi. No mutta, oikein söötti on. Harmi tosin, etten muistanut ottaa siitä mitään kokovertailukuvaa. Luultavasti lisään sellaisen tähän postaukseen myöhemmin, nyt on jo liian hämärää ottaa kuvia. Juurikin valaistuksen takia joudun taas pyytelemään anteeksi vihosta otettujen kuvien osittain eeppistä laatuakin. Olisin tunkenut vihkosen skanneriin, ellen pelkäisi kannella liiskaamisen rasittavan sen liitoksia liikaa. Joka tapauksessa, tässä pientä esittelyä kuvien muodossa! :3



Kannet edestä ja takaa. Liimaläntti havaittavissa! Minusta on jokseenkin hämmentävää, että 
etukannen suurimmassa roolissa on Ben, kun taas Gin liitelee vain takakannessa - Benin esiintyessä
tosin myös siellä. Akakabuto sen sijaan on hauska, sarjan pääpahis kurkkii tuolta vähän kuin piilosta. 

Kannet sisäpuolelta. Näiden ja seuraavan keskiaukeamakuvan laadusta saatte kyllä
osittain syyttää itse tuotetta, nämä ovat ihan silmillä katsottunakin sumeita ihme mössöjä. Eläköön kontrastisäätelyt, niiden ansiosta näistä saa jotain selvääkin :'D 

Ja keskiaukeama näyttää tältä. Älkää saako traumoja sormistani, ei mokoma
pysynyt auki ilman apua. Ihan kiva hahmoruudukkohan tämä. Näyttävät tarroilta itsekin.

Yksi ainoa tarrahan minulla tosiaan oli valmiina, se pääsi paikalleen. Tarrat ovat itse
asiassa isompia kuin ruutunsa, joten saa olla tarkkana, etteivät mene tekstien päälle. Yritin 
tuota kuvaustekstiä kääntääkin tuosta, mutta operaatio kaatui erääseen ilkeähköä Sherlock
Holmesia muistuttavaan merkkiin. Löydättekö?


    Toinen gingamainen hankintani saapui jälleen Japanista asti. Uskaltauduin pyytämään velipuoltani tilaamaan minulle Yahoo!Japanin huutokaupasta Miyauchin Super Best -levyn (ja tässä vaiheessa täytyy kiittää Anttua, jonka Vinkkejä-sivusta linkkeineen oli paljon hyötyä asian kanssa!). Levyn "jatko-osahan" minulla on jo, sain nämä hankittua kivasti lyhyellä aikavälillä. Kuten olen tuon aiemman levyn esittelypostauksessa maininnut, kyseisellä levyllä on Hoero Gin -kappale Gingasta. Tältä ensimmäiseltä Super Bestiltä taas löytyy GNG:n alku- ja lopputunnarit. Siispä miulla on nyt kokonaista kolme gingabiisiä levyillä, jeij!
    Entuudestaan tuttujen kappaleiden lisäksi levyllä oli myös kolme sellaista biisiä, joita en ole netistä löytänyt. Yhden niistä tiesinkin olevan mukana, kaksi muuta tuli täytenä yllätyksenä. Tutkailin takakannen kappalelistaa ja mietin samalla ihan sattumalta, että mistäköhän löytäisin nuo kaksi. Meinasin pudota tuoliltani kun huomasin, että kappas, siinähän ne :'D
    Suurimpana levyhaaveenani on jo vuoden verran ollut Kokoro no Uta -niminen levy Miyauchilta. Tätä tilatessani se oli huutokaupassa ihan nenäni edessä, mutta aikaa oli vain 10 minuuttia jäljellä. Sitten taas kun tämä oli tilattu, mokoma ilmestyi takaisin huutokauppaan. Ajattelin tilaavani sen itselleni joululahjaksi tämän saavuttua. Siinä vaiheessa hajosi kone, eikä levyä ole enää näkynyt tuolla. Siinäpä minulle metsästettävää! Mutta nyt tähän loppuun vielä kuva tästä Super Bestistä.


Tällainen levyotus. Skannerini kettuilee taas, oranssit kirjaimet ovat oikeasti
punaisempia, mutta minkäs teet. Ulkonäön ero tuohon 2. levyn liekkiteemaan verrattuna
on muuten melkoinen.


| Edit | Muutin vihdoin banneriakin hieman talvisempaan suuntaan. Sumo Paintin rajaustoiminto tosin on tehnyt omiaan jo jonkin aikaa, joten uutta Ginga-kuvaa en jaksanut siihen ruveta säätämään. Katsotaan sitten jos tuo rajaaminen alkaa taas toimia :3

|| Toinenkin edit || Tässä nämä kokovertailukuvat - tavallisen GNG-suomimangan kanssa, sekä sitten kokoelmani suurin ja pienin kirja- / vihkomallinen tuote.




sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Chibicon 2013 Oulu




    Minun piti ennen conia kuluneiden kahden viikon aikana tehdä parikin postausta, mutta tähän tapahtumaan valmistautuminen (ja siitä stressaaminen!) pitivät minut kiireisenä. En myöskään saanut blogiin kuvaa asustani jo ennen conia, vaikka olisin halunnut kylläkin sen laittaa että mahdollisesti Chibissä mukana olleet lukijat olisivat voineet minut tunnistaakin. Pääsin kangasmaalikaupoille vasta "coniviikon" keskiviikkona joten asun valmistelu vähän venyi, khöh. Harmi, mutta tässä postauksessa on kyllä kuvia sitten :3

    Tosiaan tämän postauksen piti varsinaisesti alkaa että "Oulussa asti tuli viikonloppuna käytyä", vaan kappas - koneesta hajosi kiintolevy, joten tämä sekä edellä mainitut pari muutakin suunnittelemaani juttua tulevat reippaasti myöhässä. Pahoittelut vielä siitä. Onneksi vanhalta levyltä saatiin kaikki siirrettyä uuteen ja kone on päivitetty taas täysin kuntoon!

    Mutta siis vihdoin asiaan. Minäkin päätin tosiaan coniin osallistua, pitihän tuonne päästä kun oli Ginga teemana! Säiden takia kesti kauan ennen kuin isäni alias kuskini sai päätettyä lähdetäänkö vai ei. Perjantaina koulussa ollessani sain viestin että kyllä lähdetään, conihan oli siis lauantaina... No mutta, kyllä me ihan ihmisten aikoihin perille päästiin, joskaan ei kerralla ajettu Ouluun asti. Majoitukseksi valikoitui motelli Revonlahdella, Necakin sai tulla mukaan. Sana motelli antaa minulle jokseenkin epäsiistin ja ei-niin-miellyttävän kuvan paikasta (elokuvat vai mikä lie syynä?), mutta tuo oli kyllä kaikkea muuta. Kaunis hirsirakennus, ravintola ja myymälä siinä samassa yhteydessä ja joka paikassa tupakointi kielletty eli siellä ei myöskään haissut pahalle. Ainoa miinus siitä että kauhean kylmä siellä huoneessa oli, ja varsinkin kylpyhuoneessa. Hyrrr.
Nyt varautukaa muutamaan huonolaatuiseen kuvaan tuolta, nämä ovat siis siitä ravintolan puolelta ja viimeinen vielä meidän huoneen ikkunaverhoista. Vähän hädissäni kuvasin siellä ravintolassa, kun muutama tyyppi istui syömässä ja vahtasi minua kuin turistikohdetta ._.


Jonkinlaista yleiskuvaa. Sain kuvattua vain hyvin pienellä alueella, 
juurikin syömässä olleiden ihmisten takia. Harmi, sillä tuolla olisi ollut
paljon kivoja yksityiskohtia mitä kuvata.

Edellisessäkin kuvassa näkyvät valtavat kahvipannut. 

 Ja kheh, vielä lisää kahvipannuja. Täytettyjä elukoitakin tuolla oli paljon.

Ja nämä verhot! Illalla lintuja ei nähnyt, koska valo tuli sisältä päin. Ne
huomasi vasta aamulla luonnonvalossa.


    Itse conissa oli todella mukavaa! Alun perin meidän piti nettituttu / -kaveriporukan kesken pitää miitti siellä, mutta se ei sitten järjestynytkään. Harhailin siis noin tunnin itsekseni sinne tänne ja olin ihan pihalla, ennen kuin kahdeltatoista alkoi Miksi Hopeanuoli tenhoaa? -ohjelma. Tuo tenhoaa on muuten minulle ihan vieras sana, joten onneksi ohjelman kuvauksesta selvisi, mistä on kyse. Sinne siis. Mielenkiintoinenhan tuo oli, huvitti vain kun ohjelman alussa sen vetäjä kyseli lähes kaikilta paikalla olleilta, miksi he sarjaa fanittavat. Minut hän jotenkin onnistui jättämään väliin. Ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, olenko tosiaan niin huomaamaton tai sitten sen näköinen että puren jos minulta kysyy jotain? :D
    Tuon ohjelman jälkeen oheistuote-esitelmä alkoi vartin päästä, joten siinä välissä vain seisoskelin luentosalin ulkopuolella. Tässä vaiheessa miittiinkin alunperin ilmoittautunut Apyli tunnisti minut ja tuli juttelemaan. Pyörimme tuolla sitten koko loppuajan yhdessä ja muutama inside-juttukin saatiin aikaiseksi mm. vedenhankinnasta ja käsipaperitelineistä. Hänelle siis erityiskiitokset hauskasta seurasta! n_n
Loppuaikaan siis sisältyi oheistuote-esitelmä, sen jälkeen tunnin tauko kera conin kahvilassa käynnin ja myyntikojujen tutkimisen, sekä vielä hurmaava Hopeanuoli on p*rsiistä -paneeli. Viimeksi mainitusta täytyy sanoa, etten edes muista milloin olisin viimeksi nauranut niin paljon! Lisää "persepaneeleja" vaan tuleviinkin coneihin :'D
    Muutama kuvatuliainen Urumin myyntipöydiltä - en ostanut mitään koska olen pienellä säästökuurilla, joten kuvia sitten muistoksi - sekä pari kuvaa asusta joka nyt ei kylläkään ole mikään jännä.
Conissakaan en ehtinyt kuvata juurikaan, mikä lienee tarkemmin mietittynä oikeastaan hyvä asia. Sehän kertoo, että oli niin paljon muuta kivaa tekemistä että kamera jäi laukunpohjalle :3


Yleiskuvaa varsinaisesta Ginga-tavaraa pursuilleesta pöydästä. Ainoa kuva jossa ei
ole kymmentä kättä, mutta Apylin puhelin siinä sitten on erittäin häiritsevästi..! :'D

 ;w; ♥  Olisi ollut rahaa ylempään. Rahaa, muttei varsinaisesti varaa.

Toisellakin pöydällä oli Gingaa julisteiden, figujen ja ylänurkassa näkyvässä
laatikossa majailleiden lasinalusten muodossa.

Hoh, conin jälkeisenä sadepäivänä en taas oikein edustanut joten rajasin 
pärstän pois tästä. Mutta joo, paitaan siis ompelin pitsiä ja maalailin nuo kanjit. Kurr ~

Takillakin on oma erikoisuutensa, kaulapanta! Olen haaveillut tällaisesta
jo kauan, nyt sain vihdoin senkin toteutettua n_n


    Näin, tuli osittain varmaan vähän sekavaa tekstiä. Postauksen aloittamisen ja lopettamisen välillä oli useampi viikko, joten ehkä moinen lienee ymmärrettävää. En ole nyt ihan varma mitä kirjoitan seuraavaksi, kun tuota aikaa tosiaan on kulunut ja yksi levykin liittynyt taas laumaan. No, katsotaan nyt miten ryhmittelen ajatukseni! :3